tiistai 2. joulukuuta 2014

Joulukuun toinen

Niin sitä vain siirryttiin jo joulukuun puolelle. Selvästi tämä pimeys ja rempattomuus (tai siis remppa on kesken, mutta kukaan ei jaksa sitä tehdä) vaikuttaa myös bloggaus-intooni.
Joulufiilistä ei ole, se on jäänyt lapsuuden syövereihin (sinne samaan paikkaan, missä oli joulukuussa lunta), joten meillä ei oikein jouluun koristauduta. Jouluvalot ikkunoihin ja ehkä verhojen vaihto, siinä se. Vaihtaisin mielelläni punaisen villamaton olohuoneeseen, mutta karvanlähtöä harrastava husky ja villamatto eivät oikein sovi yhteen.

Elise Kurpitsalaaksosta on haastanut minua kahvittelemaan jo vähän aikaa sitten ja nyt sain aikaiseksi sen tehtyä. Elise haluaa kuulla minun kertovan viiden aamun kahvi/teekuppihetkestäni. Töissä minulla on hieno valivalivali-muki ja siitä juon aina päivän ensimmäiset teet, joten tähän haasteeseen osallistun kotona teekupposillani.
Ensimmäiseksi on vuorossa eräs lempimukeistani, marimekon iltavilli. Nuorempana en marimekosta piitannut, mutta vanhemmiten se on ruvennut miellyttämään silmää entistä enemmän ja tietenkin iloisen pirtsakat vasikat tuovat hymyn ituhipin huulille.
Minä puolestani haastan Annen esittelemään kahvi/teekuppihetkensä.


Tässä taannoin, oli ulkolapsellamme vatsa pipi. Otimme lapsukaisen sisälle sitten, seurataksemme että onko apaattinen (oli hiukan häkissä ollessaan) ja juoko (no joi kyllä). Sai tyttö toimia sitten linssiluteenakin.
Mustista ja eläväisistä koirista toisiin. Nimittäin posliinikoiriin.
Joskus olen lumppulassa näitä koiraperheitä ihaillut, mutta en mielelläni maksa postille suunnattomia summia, joten koirat ovat saaneet uuden perheen muualta.
Työpaikan läheisen kierrätyskeskuksen posliinikrääsä-hyllyssä istui emokoira 0,20euron hinnalla varustettuna. No sehän sopi minulle. Kierroksen tehtyäni, pysähdyin kaivelemaan laatikkoa jossa oli 0,10euroa maksavaa roinaa ja rompetta. Kas kummaa, mammakoiran yksi lapsonen sieltä löytyi. Missähän lienee yksi kadonnut pentu... Onneksi mamma (ja minä) olemme tyytyväisiä edes yhden pennun löytymisestä.
Missä on lumi ja talvinen meininki? Näyttää siltä, että olisin ripustanut jouluvalot ikkunaan huhtikuussa...
 Melkein unohdin 0,50euron kirppislöydön. Nimittäin tuon alemman ristipistotyön. On se kaunis. Minä en osaisi asettaa hintaa toisen tekemälle käsityölle, mutta minusta tuo summa oli aivan liian vähän. Mutta ei se haittaa, pelastanpas hiukan enemmän noita tauluja kaatopaikalta/rovioilta/kodeilta, missä niitä ei arvosteta.

6 kommenttia:

  1. Sama täällä, lumettomuus on ahdistavaa. Lumi itsessään toisi niin paljon joulutunnelmaa, ettei paljon muita koristeita tarvittaisikaan muutamien kynttilöiden ja jouluvalojen lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, ei lunta -> ei juurikaan joulutunnelmaa :/

      Poista
  2. Kiitos haasteesta! Täytyypä siis ruveta kuvaamaan kupposia. :)

    VastaaPoista
  3. Mun ukin luona on tuollainen samanlainen koira pentuineen. Äiti on kertonut, ettei saanut leikkiä sillä lapsena, ettei se mene rikki. Niinpä hän oli saanut sellaiset muoviset oranssin bambin, jolla on kanssa lapsia ketjussa ja on nykyään koirien kanssa samalla hyllyllä. Ja kun itse olin lapsi, en saanut leikkiä kummillakaan, etteivät ne vaan mene rikki :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sitten sinä saat jonkun, joka menee samalle hyllylle jolla ei saa leikkiä :)

      Poista
  4. Great blog♥

    How about follow each other?
    I follow your blog. Waiting for you♥
    My Blog: http://juliemcqueen.blogspot.com

    VastaaPoista