sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Aarteita muiden kaapeista



Viikonloput tuntuvat aina menevän liian nopeasti, tekee mitä tahansa tai on tekemättä.
Perjantaina kävin vanhempieni luona ja samalla mummolassani, jossa kummisetäni nykyisin asuu. Olen luvannut käydä arvioimassa hänen (mumman) vanhoja astioita, että mitä setä saa laittaa lasinkeräykseen ja mitä ei. Tilanne olikin sitten sellainen, että sinne lasinkeräykseen ei päätynyt mitään, kaikki ihanuudet jäivät kaappiin ja lupasin herkut ostaa itselleni kun vain palkkatyö alkaa ( siihenkin iloon vielä 2 kuukautta!). Kaj Franckin "ruuturitari" kannu ja lasit jäivät odottavat minua, niitä varten minun on ostettava kaunis vitriini, toki ensin on oltava paikka, minne vitriini laitetaan. Joitain muita ja pienempiä ihanuuksia sain sedältäni kotiin tuomiseksi.

Näillä peltileluilla on leikkinyt aikoinaan isäni ja kummisetäni, myöhemmin minä ja pikkusiskoni. Nyt leluvanhukset pääsivät viettämään eläkepäiviään hyllyyn, pois pimeästä kaapista. Kippari-tiimalasi-ukkelin muistan hyvin lapsuudestani, sillä leikin usein mummolassa ja sen sain myös hyllyäni koristamaan.

Siro posliinirouva Japanista oli mummani aikaan kirjahyllyssä istumassa. Tämänkään esineen olemassa oloa en muistanut, ennenkuin sen näin. Mekon pitsi on oikeaa pitsiä, joka on käsitelty jollain aineella kovaksi. Tärkätty? vai kenties lasitettu? Äiti oli löytänyt minulle kirpputorilta ristipistoneito-taulut, erityisesti tuo mustavalkoruskea miellyttää itseäni.

Sain mukaani myös taulun, joka odottaa sijoituspaikkaansa. Värien puolesta se sopisi kirjastoon, mutta kirjaston seinät alkavat olemaan täynnä. Alakerrassa ei ole myöskään sopivaa sijoituspaikkaa, joten varmaan minun täytyy laajentaa vierashuoneeseen näiden ihanuuksien sijoittelua.
 Kuvassa näkyvä musta-kupari kynttilänjalka myös löytyi kummisedän kaapin kätköistä ja mielelläni sen kotiin toin. Wiinbladin seinälautaset lumppulasta ja odottelevat ripustusta.

 Syy siihen, että kuvaan pääasiassa vain kirjastoa on se, että talo on hyrskynmyrskun kaikkialla muualla. Omasta mielestäni kirjasto on ainoa, jota kehtaa muille esitellä. Muualla on kamalan väriset seinät, lattiat ja paikat täynnä tavaraa. Tilanne toivottavasti helpottuu sitten, kun baari on valmis. Siihen saakka pysyn pääasiassa kirjaston kuvaamisessa, sekä satunnaisissa räpsyissä muualta.
Tämä keittiön hyllystä otettu kuva on hyvä esimerkki. Hylly täynnä tavaraa, ei ihan paha mutta tapetti... Niin karmiva!

4 kommenttia:

  1. Ihana saada itselleen vanhoja esineitä, joihin liittyy lapsuudenmuistoja.

    VastaaPoista
  2. Aivan ihania leluja! Mua jäi kaihertaan kun suku oli kaikessa viisaudessaan hävittäneet mumman säästämät lelut ja siellä oli mm.pyörillä varustettu puuhevonen ja noita peltileluja... Ja tuo kynttilänjalka, niin 50-lukua.... oioioioi =) Mahtavia aarteita! <3

    VastaaPoista
  3. Söpöt aarteet ja iiihana tuo työpöydällä oleva valaisin! Ja hirmu suloinen pötkylä sängyllä :)

    VastaaPoista