sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Laakiaa.

Poikaystäväni (kun oppisin käyttämään nimeä avopuolisoni) kuuli monen mutkan kautta, että hänen kotipaikkakunnallaan olisi myynnissä farmari mallinen volvo amazon, huonossa kunnossa mutta onpa kuitenkin. Tieto tästä välittyi isälleni ja sittenhän lähdettiin katsomaan autoa.
Isäni kunnostaa vanhoja volvoja ja rekisteröi ne museokilpiin.

Paikka, jossa amazonin raato sijaitsi oli ihana. Talo oli keskellä lakeuksia, ja lähes joka suunnassa avautui tälläinen maisema.

 Ennen reissulle lähtöämme, laitoimme Lunalle stressipaidan päälle. Kapaloinnin pitäisi lisätä koiralla (kuin myös vauvalla) turvallisuuden tunnetta, mutta Luna kokee paidan mitä ilmeisemmin varsin epämiellyttävänä.
Meillä oli myös appivanhempien ensitapaaminen.
Kävimme vanhempieni kanssa kahvittelemassa puolisoni vanhempien luona ja hienosti se sujui. Ei olisi uskonut että kyseessä oli ensi tapaaminen.

Nyt voin siis hyvin mielin lukea sisustuslehtiä ainakin osan iltaa, haaveilla keväästä ja kesästä, ja muutoksen tuulista.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Asiaa sisustuksesta

 - Kaikki kuvat googlesta -

Lukiessani sisustuslehtiä, ohitan lähes olankohotuksella valkoiset, modernit ja liian romuromanttiset kodit. Miksi? Nämä ovat minun mielipiteeni, eikä tarkoitus ole syyllistää ketään tai syyttää ketään. Meillä kaikilla on oma makumme.

En ymmärrä valkoisten kotien logiikkaa. Antaahan valkoinen kauniin taustan värikkäille huonekaluille, mutta entä siinä tapauksessa kun myös huonekalut ovat valkoisia?
Mikä näissä kuvissa on kaunista?
Valkoinen väri on kaunis, mutta itse olen sitä mieltä että siinä näkyy elämisen jälki vähän liiankin hyvin. Valkoinen seinä tai lattia + lapsi / kurainen koira = ei kiitos.
Itse en osaa kuvitellakaan asuvani valkoisessa kodissa, missä kaikki roiskeet näkyisivät liiankin tarkasti. En sen puoleen modernissakaan, siihen pätee aikalailla sama kuin valkoisuuteen. Itse ajattelen modernin sisustuksen sisältävän kiiltäviä pintoja, terästä ja nahkaa. Kaikki kolme sopivat hyvin yhteen sottapyttyjen ihmisten ja koirien kanssa.
En pidä myöskään romuromanttisesta.
Vanhat, kuluneet huonekalut ja tavarat ovat ihania, mutta liika on aina liikaa.
Toki, on hienoa että rohkaistaan ihmisiä käyttämään loppuun jo vanhat huonekalut, roinat ja kaikki mitä nurkista löytyy, mutta samalla kuitenkin kaupoissa myydään jo valmiiksi kulutetun näköisiä huonekaluja ja koriste-esineitä.
Minä siis pidän suuresti retrosta ja 50-luvusta, mausteena pikkuruisen kitschiä ja antiikkia.
Kuulostaako sekametelisopalle?
Kodissa pitää olla tunnelmaa, väriä ja henkeä.
Uusiin taloihin sopii mielestäni kyllä valkoinen ja moderni, mutta itse en haluaisi asua uudessa talossa, koska vanhojakin on kylät pullollaan.
Kodissa pitää olla paljon väriä, mutta ei liikaa kuitenkaan. Missä raja menee?

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Poneista puheenollen

 Tämä kuva on napattu viime heinäkuussa, muutama kopukka on tullut lisää sen jälkeen. Oikeasti vain muutama, ne mitä on kirpputorilla tullut vastaan.

Minulla oli jo lapsena poneja parisen kymmentä, mutta 2005 innostuin niistä uudelleen. Enää en juurikaan keräile, olen pikemminkin omistajana vain, mutta poneistani en luovu.

Aina vain löytöjä

Työhaastattelun  jälkeen käväisin pikaisesti kirpputorilla.
Kaikkea ihanaa siellä olisi ollut, mutta minulla on matti kukkarossa, joten piti mennä vain muutaman hassun kolikon voimalla. Tahdonvoima joutui koetukselle.

Lauantaina kävin vanhempieni kera pytinki -messuilla, joka on siis rakentamisen ja sisustamisen messut. Suuri oli väentungos, ja tälläiselle erakolle kokemus oli kamala.
Onneksi vanhempani veivät minua käymään kirpputorilla sen jälkeen. Eräästä lauantaisesta löydöstä siis kuva postauksen lopussa.

Mukit.
Niitä on aina kaapit pullollaan, kaupat pullollaan ja kirpparit vielä vähän enemmän pullollaan. Miksi niitä sitten pitää hankkia lisää? Teen suurkuluttajana haluan uusia teekupposia lisää koko ajan.
Nähtyäni vilauksen kirpputorilla jostain keltaisesta, jossa oli Vlad Tepes, alkoi sormiani syyhyttää ja pakkohan se oli tarkistaa heti, että mikäs se moinen on.
Dracula -mukihan se siellä! Ihanan piristävä, silti synkeä. Osaston muista mukeista päätellen, tämä on luultavasti romanialainen matkamuisto. Mukille kertyi hintaa 1,50euroa, joten se oli pakko ottaa mukaan, heti pestä kotona ja keitellä teet siitä nautittavaksi. Ja maistuu teekin paremmalle!
( Saa nähdä, ottaako mies tämän heti omaan kaffittelu käyttöönsä)


Olen jo hetken aikaa etsinyt sopivan kokoisia kehyksiä, jotka eivät maksaisi liikaa ja olisivat silti tyylikkäitä. Tähän mennessä minua ei ole onnistanut, sillä kehyksen koon pitäisi olla A4 tai vähän pienempi (tapettipaloja varten). Tämä Ikean kaunokainen tuli vastaan 1euron hinnalla, ja tuunailin sitä köyhän miehen tyyliin heti. Kehys oli kokonaan valkoinen, mutta otin tussin käteen ja väritin sitä vähän. Voi olla, että jossain vaiheessa maalaan tämän kokonaan eri väriseksi.
Kuvan valinta oli suurempi ongelma, ja hetken pähkäilyn jälkeen kuvaksi valikoitui Sandbergin Celine -tapetti mustana.


Jo aiemmin löysin kirpputorilta kaksi pientä tekonahka kehystä. Tähän asti ovat kehykset olleet laatikossa, odottamassa sopivia kuvia. Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja laitoin niihin kuvat. Mieheni saama kortti sopi aivan jetsulleen.

Ja tässä se lauantain kirpputorilöytö!
Kovinkaan usein ei nykyään tule my little ponyja vastaan kirpputorilla, joten ne täytyy aina nostaa koriin, mikäli hinta on sopiva. Tämän Flutterbyen hinta oli 2euroa.

 Nyt jatkan tyylivarkaiden ja teekupposen parissa päivää. Ihanaa päivää kaikille!

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Kirppistelyä

Se on kaunis, sille keksii käyttätarkoitusta.
Kirpputorilta muutama päivä sitten bongasin 4,5euron hintaan kauniin emalisen astian. En ole ikinä nähnyt tällä kuviolla olevia kuin vain kuvissa, joten pakko se oli saada. Tällä hetkellä se palvelee leipäkulhona. Kannesta puuttuu nuppi, nyt en osaa päättää että laittaisinko siihen kellon koneiston, vai ostaisinko kauniin nupin. Valintoja, valintoja.


Koska kirjasto oli vielä kiinni, jouduin hakea viikonlopuksi lukemista SPR -kirpputorilta.
Ruotsalaisissa sisustuslehdissä oli kauniita kuvia, mutta kieltä en ymmärrä yhtään.

Lehtikasassa oli myös tämä kauniisti kuvitettu espanjan kielinen(?) lasten satulehti. Näille pitäisi keksiä käyttötarkoitus, kehyksiin ja seinälle vai?

torstai 21. maaliskuuta 2013

Untitled

 Olen huisin huimaa vauhtia siivonnut tätä poikaystävän asuntoa. En juurikaan piittaa siivoamisesta, ilman että siihen on kunnon syy. Esimerkiksi se, että joku sukulainen soittaa että tulee tunnin päästä kylään ja asunto on kuin pommin purkajan jäljiltä. Tänään ei ole tulossa ketään sukulaista kylään, vaan kiinteistövälittäjä tulee potentiaaliselle ostaja-ehdokkaalle esittelemään asuntoa, iiks!

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämä asunto olisi paljon edustavampi jos täällä oli minun kaikki tavarani pelkästään (en kai sentään väheksy mieheni sisustusmakua tai sen puutetta?).
Esimerkki: miehelläni on kaksi tummanruskeaa nahkasohvaa. En siedä nahkasohvia (tai penkkejä autossa). Kesällä niihin liimaantuu kiinni ja talvella ovat kylmiä, lisäksi niillä nukkuessa tulee aina hiki. Tietenkin siis minun omat sohvani ovat paremmat, ovathan ne sentään antiikkia.

Nurkkia järjestellessäni nappasin pari kuvaa.
Harmi että makuuhuoneen kulmauksesta oli otettava kuva ilman salamaa, sillä salama vääristi tapetin värin (oikeasti se on vaaleanvihreä, salamalla kellertävä).
Sängyn järjestelin yhtäläisemmäksi.
Marimekon pikku kiviä, spr-kirpputorilta hankittu siksak-tyyny ja juthbackan markkinoilta muuttanut koiratyyny tekevät siitä kauniin.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Mallipaloja

Tapettien mallipalat ovat vieneet sydämeni mennessään.
Nyt vielä kun onnistuisi kaikki, ja pääsisi tapetoimaankin. Vielä kun mieskin innostuisi jostain tapetistani.

Tällä kertaa mallipaloja tilasin Taloon.com:sta ja ne ovat Ruotsalaisen Sandbergin valmistamia. Mielestäni kaikki ovat aivan täydellisiä, mieheni mielestä ainut siedettävä oli mustalla pohjalla oleva linnunhäkki -tapetti.

Näytin mallipaloja vanhemmilleni ja kummisedälleni muuton yhteydessä. Kummisetäni kertoi että hänellä pitäisi olla tallessa vanhoja kansakoulun piirrosmalleja ja vanha kasvikirja. Voi, kun pääsisi niitä tonkimaan ja selailemaan mahdollisimman nopeasti!

P.S. Suositelkaa minulle hyviä blogeja :)

Kevät toi inspiraation

Kevät toi inspiraation myös blogin ulkoasun päivittämiseen, onko parempi näin?

Eilen vanhempieni ja kummisetäni kanssa tyhjäsimme asuntoni osittain.
Kuinka olenkaan vuodessa saanut täytettyä 30,5neliötä niin hyvin?
Vanhempani veivät yhden ison kuorman tavaroitani lapsuudenkotiini, ja osa tavaroista jäi odottamaan siirtoa tänne poikaystäväni asuntoon. Erittäin hyvällä tuurilla ne siirretään sitten taas pian uudestaan, toivottavasti ;)

Ihan ensimmäisenä vaihdoin poikaystäväni luona verhot (milloinkohan opin että myös minä asun täällä?).
Narsissit ja kaivot sopii loistavasti yhteen.

 Mielestäni Vallilan kaktuskukka sopii keittiöön täydellisesti, mutta poikaystäväni on eri mieltä. Mitä Te teette yleensä verhojen reunojen kanssa, joissa lukee kankaan nimi ja suunnittelija?

Toin myös vihdoin ja viimein oman peittoni tänne ja heti eräs karvaturri sen valtasi. Neiti siis ei saisi olla sängyssä...


P.S. Minulla on taas uusia tapettimallipaloja esiteltävänä, mutta niistä tulee postaus erikseen.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Löydöt

Tein kaupat vanhasta nahkarepusta paikallisen facebook kirpputorin kautta.
Ja kyllä kannatti! Ihanan värinen ja nahka kauniisti kulunut. Pikkusiskoni mukaan tämä on hobitin reissureppu, ja minusta enemmänkin lappalaisen metsämiehen sienireppu.
Oli mikä tahansa, ihanuus teki lompakkooni 3euron kokoisen loven, ei paha.
Paikallinen kierrätyskeskus oli muuttanut uusiin tiloihin, ja halusin käydä katsastamassa sen. Aiemmat tilat olivat huonot, tunkkaiset ja tavara suurimmilta osin huonoa.Uusi paikka oli paljon parempi ja löytöjäkin tein.

Puinen kynttilänjalka - ilmaislaatikko
Metallinen kynttilänjalka - 0,20e
Laatta - ilmaislaatikko

Lisäksi ostin uncle benssin punaoranssin metallisen riisin säilytysrasian äidilleni 0,50eurolla. 
Suunnittelin laittavani laatan pohjaan huonekalutassut ja käyttäväni sitä kattilan tai kynttilän alusena.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Lisää mallipaloja

Tilasin jälleen mallipaloja, tällä kertaa Tapettikaupalta.
Ihastuin tuohon Marimekon iltavilli tapettiin palavasti, mutta poikaystävä sanoi että se on maitopurkki kuva, ei onnistu ei. Höhlä.

Toiseksi kappaleeksi tilasin Animal magic -nimistä tapettia.
Tälläistä sen olisi kuulunut olla:
Ja tälläisen mallipalan sain. Yleensähän mallipalan tarkoitus on antaa ostajalle osviittaa siitä, millaiselta seinä näyttäisi kyseisellä tapetilla, mutta tuollainen postikortin kokoinen pala ei kyllä auta minua hahmottamaan yhtään että millainen se olisi seinällä.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Asioita

Olen pahoillani siitä, että blogissani ei ole juurikaan ollut sisustuskuvia viime aikoina.
Kuten tiedätte, olen marraskuun puolesta välistä asti ollut poikaystäväni luona ja kaikki ihanan turhat tavarani ovat olleet omalla asunnollani (jossa käyn ehkä kerran viikossa kastelemassa anopinkielen ja päästämässä vettä viemäreihin). Minulla ei ole mukanani poikaystävän luona kuin läjä vaatteita, kirjoja ja tietokoneeni. Mutta muutoksen tuulia on tähänkin luvassa, virallinen yhteenmuutto on siis käsillä, mutta sekään ei ole se mitä olen vihjaillut :)

Aikani kuluu nykyisin kirjakasan ääressä, ihania blogeja lueskellen ja koirapuistossa kuljeskellen. Lopussa on pari kuvaa koirapuistoreissulta, sekä koirista että niiden nuupahtaneesta emännästä.
Koko ajan tulee vastaan lisää ihania blogeja, olisiko kenelläkään ehdotuksia blogeista, joihin voisin ihastua?

Tässä jotain aiemmin julkaistuja, ja julkaisematta jääneitä kuvia omalta (vuokra)asunnoltani:


keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Arvuuttelua

Lisää pientä lukijoiden mielenkutkutusta.

Tilasin kauniita mallipaloja Tapettitalon valikoimista. Voin kertoa, että näistä seitsemästä tapetin palasesta oli vain yksi, jonka poikaystäväkin kelpuuttaisi seinälle.
Pidän todella paljon tapettitalon tapeteista, mutta niiden hinnat ovat liian kovia työttömälle.
Nämä laitan kehyksiin ja seinälle tulevaisuudessa, ja koetan hankkia töitä että saisin kokonaisen seinän kaunistettua.

Ritva Kronlund: kirsikka puu /  Birger Kaipiainen: Ken kiuruista kaunein
 Ritva Kronlund: Perhonen / leikki
 Neidon ruusu /  Ritva Kronlundin lumikide
 Kukot

Itse ihastuin eniten kaikkiin kolmeen Ritva Kronlundin kuvittamaan tapettiin, unohtamatta neidon ruusua. Niin kaunis! Lumikide miellytti myös poikaystävän silmää. Kun taas mallipalan perusteella  suuria tunteita ei herättänyt leikki ja ken kiuruista kaunein -palaset.

Tulevaisuus kuluttaa litroja maalia ja rullittain tapettia.