perjantai 12. huhtikuuta 2013

Värikäs evakko

Tänään oli jälleen näyttö tässä asunnossa.
Mies oli töissä, joten minä olen taas niska limassa puunannut jokaista nurkkaa ja tasoa.
Käteni on ollut taas yli viikon kipeä (siinä on ilmeisesti yhdistettynä venähtänyt hermo, hiirikäsi ja tennis-kyynärpää). Aavistuksen meinasi ketuttaa siivoaminen, mutta eipä tänne voinut ketään muutakaan pyytää siivoamaan :) Täytyy tunnustaa, että kun on viimeisen 1,5kuukauden aikana siivonnut joka viikko koko huushollin näyttöjä varten, alkaa toivoa lottovoittoa siivoojan palkkausta varten.

Tietokoneeni on ollut kuukausia ruokapöydällä.
Eilen käydessäni vanhempieni luona, aloin miettimään, että tämä asunto näyttäisi varmasti paljon paremmalle, mikäli tietokoneeni olisi jossain muualla kuin sen pöydän päällä.
Tuumasta siis toimeen, toin vanhempieni luota husqvarna pöytäni ja tuolin ja heti on "parempi".
Jos ihmettelette sitä, että miksi pöytäni on yhä keittiössä eikä tuossa lähes tyhjässä huoneessa, syy on tämä: Istumme miehen kanssa molemmat niin paljon koneen ääressä että kommunikointi on näin helpompaa ;)
Näytön ajaksi jouduin lähteä evakkoon ja kyllä kannatti!
Aikani kuluksi ajelin ympäri kaupunkia ja mieleeni tuli, etten ole jyskissä käynyt vuosiin. Onneksi kohtalo vei minut sinne, sain tuon aivan ihanan maatuska -vahakankaan. Se on täydellinen! Mies ei ole sitä vielä nähnyt, mutta siinä se on ja pysyy :)
Ruokakauppareissulla koriin lennähti marimekon servettejä. Todella kauniita ja nyt vasta huomasin, kuinka sopivatkaan tuon vahakankaan kanssa.
Viitisen vuotta sitten, en olisi uskonut ihastuvani marimekkoon.
Toki, silloin ainoa kuosi jonka edes tiesin, oli (mikäpäs muu kuin) unikko. Sitä oli joka paikassa ja minusta se oli/on aivan kamala. Mutta onneksi hiukkasen aikuistuin ja tajusin että on MM:llä muutakin kuin vain unikkoa. Pikkusiskoni elää nyt tuota inhoanmarimekkoa -kautta, viimeksi kirpputorilla käydessämme hän hipelöi pientä pussukkaa. Kerrottuani sen olevan MM:n tantsu, lensi pussukka nopeasti hyllylle takaisin "yäk mä en mistää marimekosta tykkää" huudahduksen kera. Voi niitä aikoja, kuin itselläkin oli noin :)

Huomenna on parhaan ystäväni 30vuotis syntymäpäiväjuhlat ja lahjan ostaminen oli vaikeaa mutta jonkinlaisen paketin sain hänelle kasaan. Juhlien teemana on 30 -luku. Muut ovat varmaankin oikein tyttömäisiä, mutta minä aion erottua joukosta. Minun henkilökohtainen teemani on siis toinen maailmansota (joka "onneksi" alkoi 1939, joten pystyn pukeutumaan juhliin sen mukaan).

2 kommenttia:

  1. Hyvin sopii ompelukonepöytä tuohonki. :) maatuska kangas on kiva ja värikäs, samoon servetit.
    Enkä minä mitää inhoan marimekko eloa elä. :D Mun verhot onki vallilaa, ku ei oo sattunu vastaan sopivaa marimekkoa. ;)

    VastaaPoista
  2. Minäkin kuvittelin tosi pitkään, että Marimekolla on vain niitä Unikkoja. Mä haaveilen kans jostain niistä tummimmista kuoseista, se jokin räsymatto näyttää kivalta ja sitten noitarumpu, ehkä ihan vaan nimensä takia :D Meillä mies meni veistelemään jotain tuon maatuska-liinan päällä ja siihen tuli rumia valkoisia viiruja. Leikkelin sen sitten muuhun käyttöön, vähän harmittaa.

    VastaaPoista