maanantai 17. syyskuuta 2012

Mistä tietää kun tavaraa on liikaa?

Siitä, kun sitä joudutaan pinoamaan toisten päälle.

Edellisessä postauksessani marisin siitä, kun tila loppuu ja huonekaluja on lisää saatava.
Kävin eilen vanhempieni kanssa huutokaupassa ja hankin taas kaikkea ylimääräistä.

Kuten tämän senkin PÄÄLLÄ olevan 50-60 luvun yöpöydän, pohjassa oli yhä tarra siitä että valmistus on suoritettu Vaasassa. Paikkaansa pöytä yhä etsii, saa olla tuossa mietintänaamari päässä.


Pikkuinen jakkarakin oli saatava, mitäs minä sillä teen? Noo.. enköhän keksi jotain.

Näiden kahden lisäksi ostin 50 -lukuisen kirjahyllyn, ikean kirjahyllyjeni tilalle. Aikamoiseksi huonekalu-tetrikseksi menee, että saan sen tänne mahtumaan.
Joten saa nähdä, onko minun luovuttava tuosta kulmahyllystä.
Tässä kuitenkin kuva polymeeri-elukka laumasta ja lasikipposista. Vihreä ostettu spr:n kirpputorilta menneellä viikolla.


Tässä kuvassa on kaikki vanhaa... Paitsi tuo kissa.
En siis ole kissa-ihminen, mutta tämä kissa sulatti sydämeni kun sen näin.
Kissan on pikkusiskoni tehnyt koulussa, kipsiä, joka on maalattu, korvien päät pronssattu ja selkään maalattu talonpoikaiskukkasia. Nätti kuin mikä, vai mitä?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti