sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Roska on aarteeni

Olen huomannut, että viettäessäni puolet viikosta vanhempieni luona ja puolet yksiössäni, olen ruvennut katselemaan asuntoani toisin silmin. Ja täytyy kyllä sanoa, että pidän näkemästäni.
Vaikka asuntoni on pieni, se on riittävä (vaikka aarteita riittäisi paljon isompaankin). Maallinen omaisuuteni sopii asunnon 50 -luvun henkeen. Olen myös katsellut huonekalujani, ja miettinyt niiden tarinoita. Ainoat uudet huonekalut täällä, ovat kaksi ikean kapeaa kirjahyllyä ja nekin joutavat pois, kunhan parempi ehdokas kirjojen ja elokuvien säilytykseen löytyy. Itseasiassa, suurinosa muustakin maallisesta omaisuudestani on ostettu käytettynä, saatu joltakulta muulta tai löydetty hylättynä. Miksi ostaa uutena, kun voi tehdä varsinaisia löytöjä, jotka kestävätkin paljon kauemman.

Tässä viimeisimpiä uusia löytöjäni.

Lysol -pullo tarttui hyppysiini rompetorilta ja riihimäen lasin keittiötölkki fidalta.
Tölkin alla oleva pieni pellavaliina dyykattu.

Tämän lasin löysin talo-yhtiön lasinkeräyksestä tänään.
 Etualalla oleva vanha herätyskello löytyi talo-yhtiön metallinkeräyksestä tänään myös.
Kello ei toimi, mutta on todella sievä ja ehjä muuten. Miksi siis se oli roskiksessa?

Otin myös kuvan muutamista aiemmista löydöistä, näyttääkseni mitä kaikkea ihmiset heittävät roskiin, tai jättävät lojumaan. Minua se ei tietenkään haittaa, mutta ihmettelen kuitenkin. Onneksi kuitenkin suurinosa ihmisistä jaksaa viedä roinat kirpputorille saakka (ja pyytää ökyhintoja..).

Nämä kolme kynttilänjalkaa, on pikkusiskoni pelastanut koulunsa roskiksesta. Ilmeisesti opiskelija ei ole noutanut töitään, ja koulu halusi päästä niistä eroon. Aarikan tarjotin kirpputorilta.

Tämän tuolin tarinan tiedättekin jo, mutta dyykattu siis tämäkin,
 (ja tuoli edustaa keittokomeron kulmassa nykyisin).

 Mallasjuoma -laatikko on löytynyt edellisen talo-yhtiön kellarista, ja toimittaa nykyisin lehtitelineen virkaa. Pöytä, jonka alla laatikko on, on myöskin dyykattu.

Halusin näyttää teille tämän kuvan siksi, että nyt on väripläjäystä koko loppuvuodelle saakka sängyssä. Kauan kaapissa ollut ikean verhokangas päätyi väliaikaiseksi päiväpeitoksi, kun silkkitäkki odottelee pesuun menoa. Opetus ja kukkataulut kirpputorilta, samoin nojatuoli.

Väsynyt dyykkaajan avustaja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti